Seurakunnan historiaa

Pielaveden seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1811. Sitä ennen pitäjän läntinen puoli kuului Rautalammin seurakuntaan ja samalla Turun hiippakuntaan ja itäinen puoli Iisalmen seurakuntaan ja Viipurin hiippakuntaan. Kappeliseurakuntana Pielavesi on ollut jo vuodesta 1683.

Vuonna 1682 pielavetiset talonpojat anoivat Viipurin piispa Petrus Bångilta lupaa rakentaa Pielavedelle kappelikirkko. Piispa antoikin luvan ja hänen allekirjoittamansa Pielaveden kappelin perustamiskirja on päivätty 15. päivälle helmikuuta 1683.

Kappelin rakentaminen lienee aloitettu jo ennen kuin edes anottiin kappelin perustamislupaa. Ensimmäinen kirkko valmistui viimeistään vuonna 1691 Lammassaloon, jota on sittemmin nimitetty Kirkkosaareksi. Toiseen, 1760-luvulla rakennettuun kirkkoon liittyy laajalle levinnyt sanonta "ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa".

Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Kirkkosaaressa, noin 15 kilometriä nykyisestä kirkonkylästä. Tänä päivänä vanhalla kirkkomaalla on jäljellä enää kellotapuli noin vuodelta 1748.

Seurakunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1878.

Seurakuntaan kuuluu tällä hetkellä ( v. 2011) noin 4500 jäsentä. Työntekijöitä on seurakuntatyössä seitsemän henkeä sekä seurakuntayhtymän alaisena virastossa, kiinteistö- ja keittiötehtävissä viisi vakituista työntekijää.

Historian aikana Pielavedellä on herätysliikkeistä vaikuttanut eniten herännäisyys, joka tuli Pielavedelle 1800-luvun lopulla Iisalmesta ja Kiuruvedeltä. Herättäjä-yhdistyksen paikallisosasto järjestää edelleen kuukausittain kotiseuroja. Toinen Pielavedellä toimivista vanhoista herätysliikkeistä on lestadiolainen Rauhanyhdistys, joka perusti oman yhdistyksen Pielavedelle vuonna 1937. Oma toimitila Honkamäelle valmistui vuonna 1991. Rauhanyhdistys järjestää viikoittain seuroja ja lasten ja nuorten toimintaa.

Uudemmista herätysliikkeistä ev.lut Kansanlähetyksellä on Pielavedellä kuukausittaista toimintaa ja Suomen Raamattuopistolla luentosarjoja noin kerran vuodessa. Muiden herätysliikkeiden toiminta on satunnaista. Seurakunnan toiminnassa on tavoitteena antaa tilaa eri suuntauksille ja rakentaa yhteyttä eri herätysliikkeiden ja kirkkokuntien välille.

Seurakunnan nykyisen toiminnan runkona ovat viikoittaiset jumalanpalvelukset, lasten ja nuorten toiminta, pienryhmät sekä diakoninen työ. Myös musiikkityö kutsuu kuorolaulun pariin viikoittain. Uusina työmuotoina ovat alkaneet suositut työikäisten raamattu- ja keskustelupiiri ja äijäpiiri. Vapaaehtoiset ovat ottaneet yhä enemmin vastuuta seurakunnan toiminnassa tarjoten omia lahjojaan käyttöön yhteiseksi iloksi.

Seurakunta saa kokoontua toimivissa ja hyväkuntoisissa tiloissa. Pääkirkossa, joka on valmistunut vuonna 1878, toimitetaan pääosa hautaan siunaamisista sekä jumalanpalvelukset ja kasteita, konsertteja ja muita tilaisuuksia. Laukkalan kirkko valmistui vuonna 1940 ja siellä järjestetään jumalanpalveluksia juhlapyhinä ja kesäaikaan. Lisäksi kirkossa on paljon toimituksia ja juhlia. Muu seurakunnan toiminta on keskittynyt vanhan pappilan ympärille rakennettuun seurakuntakeskukseen, jossa on kirkkoherranvirasto ja työntekijöiden vastaanottohuoneet sekä lasten ja nuorten tilat. Entinen pappila vuodelta 1830 on nykyisin seurakuntasalina. Juhlavassa salissa pitävät kokouksia ja tilaisuuksia myös muut järjestöt ja yhteisöt. Kesäkäytössä seurakunnalla on myös Marjoniemen leirikeskus noin viiden kilometrin päässä keskustasta.